Olen Rakastettu, Isäni lempilapsi

Isän sydän -kouluviikot muuttivat elämäni. Sain uuden identiteetin Isäni Rakastettuna tyttärenä. Olen vapaa olemaan se millaiseksi minut luotiin. Jumala, Isäni nosti minut kuolemasta elämään kerta toisensa jälkeen ja toi lohdutuksen murheisiini. Ihmetellen katson elämää uusin silmin: Elämä on seikkailu Isän kanssa.

Suuri kaipaus ja etsintä Jumalan rakkauden puoleen toi minut A-kouluun v. 2013. En tiennyt mihin olin tulossa. Matkani Jeesuksen kanssa oli silloin kestänyt 10v. Olin hyvin rikkinäinen, eksynyt, painajaisten piinaama ja koin olevani epäonnistunut monella tapaa. Ensimmäisissä kouluviikoissa en juurikaan kokenut mitään tai ainakin luulin niin. Minun oli vaikea vastaanottaa rakkautta. Paljon kipua nousi sisältäni ja mietin voiko tästä selvitä hengissä. Vasta myöhemmin ymmärsin kivun merkityksen ja ettei se ole turha; Jumala haluaa nostaa kaiken kivun pois pohjia myöden. Minulla oli suuri valhe sisälläni, että Jumala on hylännyt minut virheideni vuoksi ja etten ollut tarpeeksi hyvä hänelle; tuomitsin itseni. Olin toivoton ja välillä itsemurha-ajatukset kävivät mielessä. Jumala rohkaisi minua kivussani: Hän on aina ollut kanssani kaikessa. Hänelle jokainen on tärkeä ja että mikään ei voi erottaa minua Hänen rakkaudestaan. Hän lupasi ilon. Jumala sanoi haluavansa olla minulle se Isä, mitä minulla ei ole ollut.

Suuressa kaipauksessani tulin aina uudestaan ja uudestaan kouluviikkoihin ja tapahtumiin. Sydämeni tunnisti rakkauden ja totuuden. Olin tervetullut sellaisena, kun olen. Sain kokea myötätuntoa. Näin perheitä ja avioliittoja, joita Jumala oli saanut rakastaa ja muuttaa. Halusin sitä samaa. Jumala alkoi poistaa rakkauden kokemisen esteitä, tuomiota ja syyllisyyttä, sydämestäni. Sain ottaa vastaan anteeksiantamisen lahjaa. Pikkuhiljaa aloin kokea Jumalan läsnäoloa ja hyvyyttä. Ihmissuhteet muuttuivat. Jumalasta tuli Isäni ja Äitini, jolle voin rehellisesti vuodattaa kaikki tunteeni ja ottaa vastaan lohdutusta. Isä ei ollutkaan hylännyt minua vaan on läsnä joka hetki ja niin rakastaa minua! Se oli ja on suuri ilo. Hän hyväksyy minut kaikessa heikkoudessani ja hulvattomuudessani ja ymmärtää minua täysin. Isä iloitsee minusta ja minä Isästä! Olen hulluna tästä rakkaudesta ja ihmeissäni, kuinka se on tullut osakseni. Sisälläni on räjähtävä tunne, että on jotain vielä paljon enemmän, mistä minulla on vain aavistus. Tämä muuttaa aivan kaiken ja tämä on kaikille! Kiitos Isä, rakastan Sinua!