Arkisto:

Fatherheart Finland Blogi

Tämän blogin kirjoittajat ovat osallistuneet Fatherheart Finland -järjestön Isän Sydän -tapahtumiin tai Isän Sydän -kouluviikkoihin. He kirjoittavat omasta kokemuksestaan, mitä Isän rakkauden vastaanottaminen on vaikuttanut heidän elämässään.

Jos olet ollut mukana jossakin Fatherheart Finlandin Isän Sydän -tapahtumassa ja haluaisit kertoa siitä, mitä Isän rakkaus on vaikuttanut elämässäsi, voit lähettää kirjoituksesi osoitteeseen: pekkadaniel(at)fhfinland.fi. Tekstisi voidaan julkaista joko omalla nimelläsi tai nimimerkilläsi. Kirjoituksesi tulee rohkaisemaan monia lukijoita.

Vihdoinkin kotiin

Olin ensimmäistä kertaa Isän sydän A-kouluviikolla ja ylipäätänsä Isän sydän tapahtumassa toukokuussa 2016 Siikaniemessä. Tämä viikko osoittautuikin viikoksi, jossa monet palaset asettuivat ikäänkuin kohdalleen sisäisessä maailmassani. Jumala oli puhunut etukäteen itselleni asioita, jotka kurssin aikana ja sen jälkeen ovat saaneet merkityksen. Olin työstänyt paljon terapeuttisin keinoin sisäisiä haavojani ja tiesin, että terve identiteetti syntyy rakkaudessa. Olin saanut joitakin maistiaisia kyllä Jumalan rakkauden kokemisesta, mutta Isän rakkaudessa eläminen ja sen kokeminen jatkuvasti olivat minulle kaivattua uudenlaista opetusta. Aluksi oli vaikeaa ymmärtää, että 40 vuoden uskossa olemisen jälkeen vasta jotain näin perusteellisen tärkeää avautuu. Ymmärsin kyllä myöhemmin, että se oli minun tieni Isän rakkauden ilmestykseen ja en todennäköisesti olisi aiemmin kyennyt sitä vastaanottamaan.

Kun tulin kouluviikkoon, niin heti toisena päivänä minulle tuli sisäinen tunne, kuin olisin tullut kotiin. Ymmärsin nyt, että tätä ilmestystä Isän rakkauden kokemisesta sydämen tasolla olin hakenut oikeastaan koko elämäni. Olin etsinyt sitä henkilökohtaisessa suhteessani Jumalaan mutta kurssille tultuani todella vasta ymmärsin, että se on totta ja mahdollista. Itselleni viikko oli varsinainen hemmotteluviikko; se oli varsinaista ”lillumista” Isän rakkaudessa ja se on jatkunut edelleen. Välillä tuntui siltä kuin Isällä olisi ollut mieletön puheripuli, tuntui kuin kaikki ympärillä olisi puhunut Isän valtavasta rakkaudesta. Kaikessa suloisuudessaan viikko oli myös raskas, koska se käynnisti monenlaisia prosesseja mutta rakentavalla ja terveellisellä tavalla.

Isän sydän kouluviikon jälkeen voin sanoa, että kiire jäi; minulla ei ole enää kiire mihinkään, sillä tiedän olevani kotona Isän rakkauden keskipisteessä. Ennen halusin niin kovin kurkistaa edes vähän tulevaan mutta enää minun ei tarvitse tietää edessäni olevaa tietä, vaan riittää, että Isä tietää ja myös tuntee tien. Minulla on sydämessäni lepo ja rauha, jonka perustana on Isän rakkauden kokeminen, sydämen yhteys Isään. Sydämessäni tiesin, että minun oli tultava kurssille, vaikka en juurikaan muuta tiennyt. Kuuntelin sydämeni ääntä ja se oli parasta mitä minulle on pitkään aikaan tapahtunut. Suosittelen Isän sydän tapahtumia sydämestäni jokaiselle.

Ihanasti rakastettu Isän tytär