Arkisto:

Fatherheart Finland Blogi

Tämän blogin kirjoittajat ovat osallistuneet Fatherheart Finland -järjestön Isän Sydän -tapahtumiin tai Isän Sydän -kouluviikkoihin. He kirjoittavat omasta kokemuksestaan, mitä Isän rakkauden vastaanottaminen on vaikuttanut heidän elämässään.

Jos olet ollut mukana jossakin Fatherheart Finlandin Isän Sydän -tapahtumassa ja haluaisit kertoa siitä, mitä Isän rakkaus on vaikuttanut elämässäsi, voit lähettää kirjoituksesi osoitteeseen: pekkadaniel(at)fhfinland.fi. Tekstisi voidaan julkaista joko omalla nimelläsi tai nimimerkilläsi. Kirjoituksesi tulee rohkaisemaan monia lukijoita.

Jumala – Isäni odotti minua ikävöiden!

Ollessani rukouksessa Isin edessä näin ilmestyksen Isän rakkaudesta. Näin Jeesuksen ristin. Ristin, jolle voin jättää kaiken kipuni, haavani, vihani, katkeruuteni, lohduttomuuteni, pettymykseni, anteeksiantamattomuuteni –  kaiken. Risti oli kuin ontto sisältä ja seisoin ristin keskellä vaakapuulla. Ristin toisella puolella näin Isin istuvan valtaistuimella kädet ojennettuina ristiä kohti, kädet lähes ristissä kiinni. Isi vain odotti ikävöiden ja kaivaten, että hyppäisin Hänen rakkauteensa, sen syvyyteen, pituuteen, leveyteen ja korkeuteen, että uskaltaisin luottaa Häneen niin paljon. Isi ottaisi minut kiinni, putoaisin vain pehmeään, hellään rakkauden pumpuliin. Koko ristin toinen puoli oli täynnä rakkautta ja valoa, pehmeyttä, iankaikkista rakkautta; kaikkialla ylös, alas, joka suuntaan aukesi kuin uusi rakkautta täynnä oleva maailma/ ilmatila. Isin kädet olivat valmiina ottamaan minut syliin, siipiensä suloiseen suojaan, pitääkseen huolta ja käydäkseen kanssani.
Ja Isi kertoi, että Hän on itse repinyt rikki meitä erottaneen esiripun ja että se tarkoittaa, että tie Hänen tykönsä on auki ja että minä voin juosta Isin syliin ja hypätä armon ja rakkauden valtamereen. Isi odottaa, että tulen. Hän on valmiina ottamaan vastaan.

Ja minä hyppäsin ja Isi sanoi: ”Lapseni, olen odottanut sinua ja  ikävöinyt sinua niin paljon ja olen niin iloinen, että tulit ”. Minä saan hypätä tuohon mereen vapaana, iloiten Isin pikku tyttönä. Sillä ei ole loppua, ei pohjaa, Isin kädet ovat kaikkialla valmiina rakastamaan. Ja Isi kertoi vielä, että Hän odottaa, että Jeesus tekee työnsä, parantaa meitä niin paljon, että voimme, uskallamme, kykenemme hyppäämään tuohon Isin syliin ristin kautta.

Isi odottaa, koska Hän ei voi tulla ristin toiselle puolelle, sillä Hän on lähettänyt Jeesuksen valmistamaan meille maailmasta pääsyn ja tien tykönsä. Jeesus tekee työtään maailmassa kantaen syntimme, taakkamme, vaikeutemme, parantaen meitä niin, että voimme tietää ja lopulta sydämissämme ymmärtää Isän rakastavan meitä ja Jeesus antaa meille rohkeutta tulla Isin tykö, herättää meissä Isin kaipauksen ja ikävän. Jeesuksen pitää muokata sydämemme maaperää niin, että kykenemme vastaan ottamaan Isän rakkauden ja kykenemme uskomaan, että Isi ei ole meille vihainen ja rankaiseva vaan hellä ja lohduttava, täynnä rakkautta ja armoa meitä kohtaan. Hän on iankaikkinen, ääretön rakkaus ja tuohon rakkauteen Hän on valmistanut meille pääsyn kertakaikkisesti Jeesuksen täytetyn ristintyön kautta.

Tie Isin syliin ei olekaan pitkä eikä Isi ole kaukana vaan heti ristin toisella puolella odottamassa lapsiaan takaisin kotiin. Minun, eikä sinun enää tarvitse jäädä ristin juureen, vaan me saamme hypätä sen kautta suoraan Rakastavan Isän syliin. Isi odottaa ja ikävöi meitä jokaista.

Marketta